Luulisin kyllä, että ovat vain ärsyyntyneet kun olen nyt alkanut nukkumaan kyljelläni, ja siinähän sitten tuo jalka saattaa vähän hankautua patjaa vasten tms. Samaten myös tiukempien housujen käyttäminen on tuntunut ajoittain ikävältä, kun jos vaikka vetäisee vähän lahjetta ylöspäin liikkuvat tikitkin siinä samalla sitten.
Kävin vielä Kelassa lekurikäynnin jälkeen ja menin siitä sitten äidin luo lihapatojen ääreen (oikeastihan kyse oli siskonmakkarakeitosta, mutta varsin hyvää sekin :). Täytin sairaspäivärahahakemukseni sitten netissä ja soittelin pomolle puuttuvien saikkulappujen perään. Siinähän se päivä sitten menikin, lueskelin kirjaa, autoin äitiä tietokoneasioissa jne.
Seuraavaksi sitten kuvia näin kahden viikon välietapin kohdalla. Ei ole kovin kaunista katseltavaa, eli herkimpien kannattaa ehkä jättää väliin..
Ylläolevassa kuvassa näkyy hieman tuo pohkeiden ero mitä paksuuteen tulee. Kuva on otettu hieman yläviistosta niin ei anna ihan realistista kuvaa todellisuudesta. Mutta enivei :)
| Hyhhyh. |
Hieman joutui soveltamaan kun en ihan kaikkia liikkeitä pystynyt tekemään jotka muuten ohjelmaani kuuluvat, joten sovelsin sitten vähän.
Ylätaljaa leveällä otteella, tuettua kulmasoutua, Humansportin laitteessa vähän ylävartalon kiertoja, hauiskääntö scott-penkissä kässäreillä (käsi kerrallaan), hammeria ja hauiskääntöä kässäreillä vielä loppuun.
Olen nyt poikkeuksellisesti vasten tapojani pitänyt salilla shortseja ja t-paitaa, yleensä kun treenaan löytyy päältäni trikoot ja hihaton treenitoppi. Mutta nyt, kun kävelen kuin housuunsa paskonut humalainen ankka, haluan kai jotenkin ihmisten huomaavan ne arvet jaloissani ja ymmärtävän, että jaa ton takia toi kävelee noin kummallisesti. Ehkä vähän hölmöä, mutta välillä tulee vaivaantunut olo kun näen ihmisten tuijottavan :/
Huomenna olisi sitten meidän miehillä kotipeli, että sitä sitten katsomaan. Siinä se perjantai sitten olikin jo, tuskin saan päivällä tehtyä mitään järkevää :D ehkä taas katson tuntikausia Lostia viaplaysta...
2 kommenttia:
Hei, lycka till! Hyvin on sulla toipuminen lähtenyt käyntiin ja tosi hyvä juttu toi salilla käyminen. Luulen että tuut toipumaan tosi hyvin tolla kuntoutumishalullasi. Eikä kukaan täydellinen oo, joten anna itsellesi anteeksi jos silloin tällöin helpotat elämääsi. Sulla on kuitenkin kova kunto taustalla ja ei se ihan parissa kuukaudessa minkään häviä, saat sen kuitenkinnopeasti takaisin sitku polvi alkaa toimia. Niin, ja älä huoli, miehet on aina välillä tommosia sanattomia.. Mielestäni olis kuitenki ehkä hyvä pystyä kertomaan fiiliksistään. Ei hän ehkä ymmärrä ilman että sanot?
Olen toisinaan aivan liian ankara itselleni :/ ja stressaan liikaa aivan turhista asioista (ei huvita mennä salille, omatunto soimaa loppupäivän jne)
Juteltiin A:n kanssa viime yönä kaikki asiat selväksi ja nyt on taas hyvä mieli :) eikä se tosiaan ollut ymmärtänyt.. minäkin olen vähän huono puhumaan niin kun lyödään kaksi sellaista yhteen niin välillä menee vähän turhan vaikeaksi :D
Lähetä kommentti