maanantai 29. lokakuuta 2012

I may not be there yet, but I'm closer than I was yesterday.

Neljättä päivää viedään. Nousin siinä puoli kymmenen maissa ja parkkeerasin itseni taas tutulle paikalle sohvannurkkaan. On tämä vaan niiiiiin tylsää vielä tässä vaiheessa :/
Jonkin ajan kuluttua alkoi vasenta jalkaa särkemään niin kovin, että teki mieli itkeä. Eilen aloitin näet nuo takareisijumpat myös tuolle vasemmalle jalalle, ja siitäkös se näköjään ärtyikin aika huolella. Tänään en kunnolla saanut jalkaa enää taivutettuakaan ja turha sitä on väkisin runnoa.
Voisi kuvitella, että tämä oikea jalka olisi paljon pahempi, mutta ehei :D
Hain postinkin ja ilman keppejä köpöttelin tuolla pihalla jäisellä asfaltilla! Toivottavasti kukaan naapuri ei sattunut katsomaan ulos kun laskeuduin nuo kaksi huimaa rappusta alas, oli meinaan jokseenkin huvittavan näköistä :D

Katsoin päivällä sitten yhden leffan (The Lincoln lawyer - Oikeuden palvelija, oli ihan jees) ja laitoin pikku H:lle viestiä jos pääsisin kyydillä reeneihin, kun ei tämä kotona kököttäminenkään nyt liian hauskaa ole. Onneksi menin, oli ihana nähdä noita muitakin pitkästä aikaa :)
(no joo, näinhän mä koko porukan lauantaina pelissä, mutta sitä ei lasketa...)
Hallissa oli perkuleen kylmä, tuli villasukkia ikävä. Olihan nuo kepit mukana, mutta kun mielestäni "kävelen" jo niin hyvin ilman niitäkin niin pakkohan se oli sitten kävellä kans. Ja voi jessus että alkoi taas jalkoja särkemään :/ tyhmästä päästä kärsii koko tyttö.. Käytiin A:n kanssa vielä ruokakaupassa ja apteekissakin noiden reenien jälkeen ja teki mieli vain itkeä koko ajan kun jalkoihin sattui niin paljon. Kotona sitten taas buranaa naamaan ja alkaa jo vähän helpottamaan.

Siellä ne toiset pelailee...

Tämän kauden hitti vaikuttaa nyt olevan ristisidevamma. Tiedän jo 9 henkilöä (joko tuttua, omaa kaveria tai kaverin kaveria), joilla kaikilla on hajonnut polvi tässä parin kuukauden sisällä. Tässä vaiheessa kautta kun sen hajottaa, niin eipä tarvitse enää pelata tämän kauden pelejä. Sitten taas toisaalta, jos ajatellaan että kausi alkaa siinä syys-lokakuussa, niin ehtiipähän ainakin kuntouttaa polven aika täydellisesti uutta kautta varten. Jos siis aikoo vielä pelata joskus.. :/ olihan tässä itselläkin tarkoituksena veivailla kotona pallon kanssa, mutta enpä ole mailaan koskenut sen kauden ensimmäisen ja viimeisen pelin jälkeen. Ehtiihän sitä sitten joskus..

Olin tuossa aiemmin vähän hermoillut, kun tuntuu ettei jalka mene vieläkään kunnolla suoraksi (d'oh, johan tässä on neljä päivää mennytkin..). Tänään sitten katsoin peilistä, että miltäs se suoristus oikein näyttää.. Ja jumaliste, se jalkahan meni suoraksi! Kun siinä on nyt sen reilut 3v ollut se 5 asteen ojennusvajaus, niin jalka hakeutuu aina jotenkin automaattisesti siihen asentoon jossa se on hieman koukussa. Eli nyt jatkossa tarvitsee koko ajan keskittyä siihen, että jalka on suorassa.. En enää edes muistanut, miltä tuntuu seistä molemmat jalat suorana :D

Mutta mutta.. Jatkan nyt How I met your motherin katsomista :)

Ei kommentteja: